Judo

SM-kisat. Wow mikä jengi!!!

Tämän vuoden miesten, naisten sekä joukkueiden SM-kisat pidettiin myös lähellä eli Nummelassa. Kisapaikka oli itsellekin nuoruusvuosista tuttu, kun olimme mm alueleirillä siellä. Järjestelyt toimivat hienosti ja homma olikin suunniteltu urheilijan näkökulmasta katsoen. Hehän ovat sirkuksen pääesiintyjät. Yleisöäkin saapui paikalle kiitettävästi (arviolta 500), joka piti paikka paikoin huolen metelistä ja välillä taputtaen rytmikkäästi ottelijoille.

Meidän jengi oli todella hyvässä vireessä ja osoitettiin aivan uskomatonta taistelutahtoa vaikka ei ehkä vielä mitalia kaikille tullutkaan.

Aloitetaan purkaminen lauantaista ja naisten sarjoista. VASTA 15-vuotias Heda Balakthanova teki päivän yllärin. Voittamalla naisten Suomen mestaruuden -63 kg:ssa. Poolissa kaatui ensin Keitaaniemi waza-arilla ja perään tuli voitto Miekkalehdosta, kun hän sai hansokumaken eli ulosajon pystystä tehdystä lukosta. Käteen tuli osumaa, mutta onneksi Heda pystyi jatkamaan matseja. Poolin tappio tuli neljä päätä pidemmälle Bartonille, joka oli viime vuonna mestari sarjaa ylempänä.

Semifinaalissa vastaan tuli Emilia Kautto. Ottelu oli kovaa taistelua ja etenikin jatkoajalle. Aivan käsittämätöntä taistelua molemmilta. Vasta kun ottelua oli käyty 10 minuuttia 14 sekuntia saatiin ratkaisu ja tämän teki Heda. Finaaliin tuli jälleen vastaan Barton. Jotenkin ottelijoiden kokoero vain korostui silmissä, kun kyseessä oli mestaruus ja he olivat koko katsomon seurannan kohteena. Barton yritti raivoisasti ja Heda pisti kampoihin vähintään samalla mitalla. Matsi eteni jatkoajalle. Heda sai tästä lisää uskoa itseensä kun vastaavasti Bartonille tuli ehkä hiemän turhautunut olo kun tätä pikkuista ei saanut heitettyä mihinkään. Heda oli kuin liukas saippua Bartonin käsissä. Jatkoajalla Heda teki makikomi ko-uch-garinsa ja kiain kohdalla olisi voinut huutaa Timber. Barton kaatui suorilta jaloilta ja ippon. Mestaruus oli Hedan. Loistavat tahtomatsit.

Siskolla Enisa Balakthanovalla ei mennyt ihan yhtä putkeen -57 kg:ssa.Olihan poolissa pari kovaa, mutta kun yksi otteluvoitto ei riittänyt jatkoon niin matsit oli tällä kertaa siinä. No worries, näitä kinkereitä tulee vielä.

Miesten alle 66 kg:ssa meillä oli kolme kisaajaa ja kaikille on nostettava hattua. Robin Pajunen otti ensin voiton Bodonoksen Nzamovista ipponilla. Sitten vastus koveni kertaheitolla, kun vastaan tuli hallitseva ja myös tuleva mestari Henri Määttä. Robin ei kuvia kumarrellut vaan taisteli tiikerin lailla. Määtän tomareista Robin tuli aina jaloilleen kuin kissa. Matsi etenikin jatkoajalle jossa Määttä vihdoin onnistui hankkimaan waza-arin.Pääsystä pronssiotteluun Robin kävi myös kovan taistelun kokenutta Tuuralaa vastaan. Tämäkin ratkesi vasta jatkoajalla Tuuralan eduksi ajassa 5.41. Hyvät taistelut ja sijoitus seitsemäs.

Aivan uskomatonta taistelua esitti myös Khirchla Khirchilashvili eli tuttavallisesti “Kirka” (Esan lempinimi äijälle) Jatkankin juttua kutsumalla häntä Kirkaksi (En jaksa etsiä kaikkia c- ja h-kirjaimia ja tavata nimeä uudestaan) Sorry Kirka. No niin asiaan. Kirka voitti ensin Ratilaisen 10-0 ja vastaan tuli Turpal Djoukaev. Kirka antoi jälleen tiukan vastuksen Turpalille ja matsi päättyi tiukasti Turpalin voittoon. Keräilyissä vastaan tuli Chikaran mukava poika Myrsky Alatalo, joka sai todeta Kirkan vielä liian kovaksi. Kirka eteni pronssimatsiin.

Kolmas ottelijamme oli Joel “Pumppu” Ylitalo, joka voitti ensin Tuuralan tasaisessa, mutta selvästi Jollen matsissa. Semarissa vastaan tuli Henri Määttä. Määtän sasae-tsuri-komi-ashi oli kieltämättä hieno ja Jolle lensi kuin leppäkeihäs selälleen. Tämä on judon hienouksia , kun heitto osuu täysin kohdalleen. Jolle siis pronssimatsiin ja vastaan asettui oma poikamme Kirka. Edellisessä kohtaamisessa Balticin kisassa Kirka vei Jollea ja nyt oli kalavelkojen maksun aika. Jolle ottikin voiton kahdella waza-arilla ja Jollelle jälleen SM-mitali eli pronssia ja Khirchla siis viides ensimmäisissä miesten SM-kisoissa.

Alle 73 kg:ssa meiltä oli kaksi kisaajaa. Eetu Heinonen ja Ville Ylitalo. Eetu hoiti ensin Ronkaisen ipponilla ja sitten vastaan tuli viime vuoden sekä tuleva mestari Arttu Määttä. Matsi oli uskomatonta taistelua molemmin puolin. Eetu tsemppasi huulet veressä (kuten aina) ja taipui vasta golden scoressa ajassa 9.29 kun varoitustili täyttyi. Eetu keräilyihin, josta taas helpompi voitto Ristolasta. Eetu pronssimatsiin ja vastaan Hämeenlinnan terrieri Sikko Kaewasa. Kova matsi tämäkin, mutta Eetu nappasi waza-arin edun eikä siitä luopunut kuten ei siis mitalistakaan. Pronssia Eetulle loistavien matsien jälkeen. Ville aloitti voitolla Heikki Nivasta. Toisessa matsissa Kaewasa nappasi voiton Villestä ja Ville keräiyihin. Sieltä hieno voitto Finndain ja meidänkin treeneistä tutusta Christianista. Pääsystä pronssimatsiin vastaan tuli Tampereen Eetu Laamanen, joka oli ehkä hieman yllättäenkin pudonnut jatkosta Roope Korhoselle. Laamanen sai Kosoto-kagensa kohdalleen ja eteni pronssimatsiin. Ville siis seitsemäs.

Alle 81 kiloisissa paperilla odotettiin finaaliin Aku Laakkosta ja Oskari Mäkistä. Näin tapahtui myös käytännössä. Aku oli kyllä päivän kunkku sarjassa. Korkealta ja kovaa lähtivat Akun heitot. Nämä heitot huomasi myös kuuluttaja kommenteissaan. Ensin Aku tylsytti Juuso Terävän ajassa 2.27. Lämmöt oli kohdallaan ja seuraavaksi kaatui Sala ajassa 18 sekuntia. Kolmannessa matsissa lensi Valima alle 30 sekuntiin ja poolin viimeisen matsin Bergiä vastaan Aku lopetti ajassa 19 sekuntia. Kiireinen kaveri toi meidän Aku. Semarissa Aku otti Konsta Hännisestä 2 waza-aria ja eteni finaaliin Mäkistä vastaan. Molemmat tuntevat toistensa metkut. Aku otteli kuitenkin todella älykkäästi ja hyydytti pikkuhiljaa Oskarin suunnitelmat. Oskari sortui huonoihin yrityksiin ja saikin mattoonvedoista ja passivisuudesta varoituksia. Akun hallinnassa siis mentiin vaikka pisteitä ei tullut, mutta jatkoajalla Oskarin varoitustili täyttyi aivan oikein ja Aku oli mestari. Tämä oli Akun toinen miesten mestaruus, joten Akua ei voi enää kutsua yksinkertaiseksi mestariksi.

Alle ysikymppisissä Petteri “Petsku” Sulander lähti pitkästä aikaa matsaamaan. Harjoittelua on häirinnyt monet eri tekijät, mutta nyt tuntui siltä, että eikun kehään. Ekassa matsissa tulikin hieno voitto Kiteen Avedenysta ja siitä semariin Hämeenlinnan Hannulaa vastaan. Eri taktiikka kuin viime kerralla toimikin suht hyvin, mutta Hannula eteni kuin etenikin finaaliin waza-arin turvin ja Petsku pronssimatsiin. Pronssimatsissa vastaan tuli Lapin ei kyläkauppias vaan lakukauppias Lambacka. Petsku kyllä suli matsissa ja sai varoituksia niin, että se tiesi lopulta tappiota. Lopulta selvisi syykin. Vaivannut olkapää esti  ehkä osittain tekemistä. Petsku viides ja oli vielä tulossa sunnuntaina joukkuekisaan. Sunnuntaina ilmoitti kumminkin allekirjoittaneelle, ettei käsi nouse ylös ja joukkuekisasta meiltä puuttuisi alle ysikympin tykki.

Raskaassa sarjassa Erkka Kari otti hopeaa. Sarjaan piti tulla muitakin kuin kolme matsaajaa, mutta sehän ei ole osallistuneiden vika. Erkka otti varmoin ottein voiton Hirvosesta, mutta totesi Mikkelin “Mullikan” taas paremmakseen. Marde Puumalainen hoiti homman ja mestaruuden. Kotitehtäviä jäi siis Erkalle, jotta Marde kaatuu taas kerran.

Sunnuntaina oli siis joukkuekisa. Alkuun piti fiksata alle ysikymppisen aukko. Aku oli kuin partiopoika ja heti valmiina ottelemaan ylemmässä sarjassa. Ville ja Eetu hoitaisi -73 ja -81 kg sarjoja vuorotellen riippuen vastustajasta. Alimmassa sarjassa tuli vielä yksi menetys, kun Jolle Ylitalo ei pystynytkään matsaamaan polvivamman takia. Khirclhla eli Kirka nimettiin jo aiemmin joukkueeseen ja nyt oli iso vastuunkantajan rooli tiedossa ja hyvin sen kantoikin. Sanoisin, että aivan loistavasti. Otteut käytiin kahdessa poolissa ja voittajat finaaliin ja kakkoset pronssimatsiin. Meidän lisäksi poolissa oli Bodonos, “rampa” Tampere sekä Finndai. Ensin kaadettiin Bodonos, vaikka he yrittivätkin taktikoida siirtelemällä ukkojansa eri sarjaan (mikä on sarjan välillä sallittua) Vaan eipä onnistunut ja Meido-Kan voitti 5-1. Laku Lambacka sai tuta Akun tehot alle ysikympissä. Tampereen judo kaatui 5-1 ja -73 kg:ssa kannustettiin Eetua molempien puolelta. Vastassa kun oli 2 Eetua, Meidän Heinonen jaTampereen Laamanen. Meidän Eetu nappasi Tampereen Eetusta makean henkilökohtaisen voiton. Finndai kaatui 5-0 ja olimme finaalissa.

Finaalissa vastaan tuli Nummela. Sama asetelma oli myös pari vuotta sitten Turussa. Nummela oli menettänyt alkukahinoissa Mäkisen, joten kaikkien heidän kolmen matsaajan oli voitettava matsinsa. Kova kolmikko olikin edessä. Molemmat Määtät sekä lainamies Puumalainen. Me mennään omin voimin. “Laina on veli otettaessa ja velipuoli maksettaessa” No lainamiehen käyttö on sallittua. Tarvitsimme siis näistä kolmesta yhden voiton, jotta mestaruus olisi meidän. Kirka veti ekassa matsissa kyllä niin upeasti, että alta pois. Taisi haluta ratkaista mestaruuden heti kättelyssä. Khirchla piinasi Henri Määttää 10 minuuttia ja matsi olisi todellakin voinut kääntyä Kirkankin voittoon, mutta Henri vei pisteen. Seuraava mahdollisuus tuli Eetun ja Arttu Määtän matsissa. Matsi oli tiukka ja Eetu kaivoi waza-arin johdon ja piti sen lioistavasti loppuun asti. Mestaruus ratkesi tähän ja oli villin tuuletuksen paikka. Erkan ja Marden matsi oli enää kosmetiikkaa. Meido-Kan oli miesten joukkue Suomenmestari!!! Tämä on ollut allekirjoittaneen haave jo pitkään. Edellisestä mestaruudesta taitaa olla niin paljon aikaa, ettei kännyköitä oltut edes keksitty. Meido-Kan tasoitti tilanteen Chikaran kanssa voitettujen mestaruuksien määrässä kautta aikain. Nyt molemmilla on 11 mestaruutta. Täytyy sanoa, että olo oli hetken aikaa enemmän kuin mahtava. Kundit teki sen ja ansaitsivat sen. “Poika” tuotiin stadiin, mutta ei sentään saunomaan.

Hedan oli oltava ylimmällä korokkeella, että on saman mittainen kuin muut

Ei enää yksinkertainen Suomenmestari

Esa Korkia-aho