SM-kisat 2020 ‘Sanat eivät riitä kertomaan, tuskin niitä tarvitaan’

 No itse asiassa nyt niitä taas tarvitaan ja superlatiivi sanakirja alkaa olla jo aika käytetty, mutta minkäs teet, kun Meido-Kanin kisaajat tekee sen aina vaan uudestaan.

SM-kisat oli siirretty keväältä syksyyn koronan takia. Kisat vaativat tietty erityisjärjestelyt ja tilanne oli normaalista poikkeava. Sen sijaan se ei ollut poikkeavaa, että Orimattila järjestää aina loistavat kisat. Tuntuu välillä siltä, että he voisivat järjestää kisat vaikka mitä maailmassa tapahtuisi ja aina yhtä tyylikkäästi ja siitä on taas annettava taydet bojot Orimattilan ihmisille.

No sitten itse kisat meidän kannalta. No nehän meni paremmin kuin hyvin. Hyvää pyritään tekemään, mutta priimaa pukkaa. Lauantain yksilökisojen isoin joukkue ja mitalitilaston ykkönen kymmenellä mitalilla. 3 kultaa, 2 hopeaa ja 5 pronssia!

Naiset ensin, kuten sanonta kuuluu. Enisa Balakthanova voitti pronssia sarjassa -52 kg, häviten ainoastaan finalisteille. Sisko Heda Balakthanova otteli myös pronssille sarjaa ylempänä eli -57 kg. Voittipa poolissa tulevan hopeamitalistin, mutta hävisi semifinaalin sarjan voittajalle ja näin ollen toinen pronssi matkusti samaan kotiin. Miia Heikkisen urakka jäi nyt kahden tappion summaksi, mutta tästähän ei lannistuta vaan treenataan taas kovempaa. Ronja Miekkalehto heilutti samuraimiekkaansa pooliotteluissa kolmen ipponvoiton edestä ja eteni semifinaaliin, jossa vastaan tuli kokenut Bergmann ja vei voiton. Näin myös Ronjalle upeasti pronssia.

Miesten puolella tuli jo ennen kisoja pikku takapakkia, kun yksi mitalisti ehdokas eli Erkka Kari loukkasi olkapäänsä ja näin ollen kohtalona oli katsella kisoja katsomosta maski päällä. Hengessä mukana kuitenkin! Alle 73 kg meiltä oli mukana 2 kisaajaa. Khirchla Khirchilashvili oli liekeissä tapansa mukaan. Alkulohko oli paperilla paha, mutta hieman taitoa ja ripaus onnea ja toisen epäonnea tarvittiin jatkoon pääsyyn. Upea voitto Turpal Doukajevista löi jo pöytään mahdollisuuden jatkopaikasta ja päälle vielä voitto “Hattulan” pojasta ja se oma onni tuli sen myötä, että Roope Korhonen joutui loukkaantumisen takia jättämään leikin kesken. Joka tapauksessa ensimmäinen miesten henkilökohtainen pronssimitali oli tosiasia ja Power Team verkkari viimeistään ansaittu. Robin Pajunen otteli myös kovassa lohkossa, mutta nyt käteen jäi yksi otteluvoitto ja varmasti nälkää ensi vuoteen. Alle 81 kg:ssa meillä oli kaksi kovaa soturia kehässä. Eetu Heinonen ja Aku Laakkonen. Eetu joutui arvonnassa ainakin paperilla kovempaan lohkoon ja väänsi voiton toisesta Eetusta eli Ihanamäestä jatkoajan jälkeen. Luomasta selvä 10-0 voitto ja tiukka matsi Mäkistä vastaan ja tappio (Joka jäi kyllä hampaankoloon) Lohkon kakkosena semareihin. Aku levytti kaikki 3 matsia ipponilla ja semariin oma seurakaveri Eetu kun toisessa semarissa Nummelan pojat ratkoivat finaalipaikkaa. Eetu ja Aku ottivat hyvän matsin ja Aku eteni finaaliin ja Eetulle siis pronssia. Finaali oli jännä. Aku sai Mäkistä vastaan jo kaksi varoitusta (tosin toista en sulata, koska oli selvä ulostyöntö) noin 30 sekkaa ennen loppua Aku teki sen taas ja pudotti tutun pomminsa. Mäkinen jälleen selälleen ja Aku uusi mestaruutensa. Petteri Sulanderia on lyöty isolla kädellä, jos puhutaan loukkantumisista. Petsku on kumminkin noussut tuhkasta kuin Feenix lintu ja oli kisoissa kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunut. Vanha kunnon Petsku oli back ja leippasi Toroin ja Lambackan todella kuvakirjan mukaisilla ipponeilla ja hopeaa Petskulle, kun se ainoa tappio tuli lahjakkaalle Kanevetsille. Loistava päivä Petskulla. Raskas sarja eli + 100 kg sarja koki niitä viime hetken poisjääntejä ja näin ollen Martti “Marde” Puumalaisen tehtäväksi jäi heittää Turun Salmela voimalla tatamiin ja toivottavasti ei käynyt pahasti. Onneksi oli vielä ensimmäistä kertaa myös avoin sarja ja lisää matseja. Se oli Meido-Kanin näytös kun Aku ja Marde leipoivat alkuottelunsa näytöstyyliin ja olivat finaalissa vastakkain. Marde vei tämän avoimen luokan erän ja oli tuplamestari ja Akulle siis hopeaa. Hymysuin saatiin matkustaa yöksi kotiin, jotta päästään takaisin Orimattilaan joukkuekisan merkeissä sunnuntaina.

Joukkuekisassa Meido-Kan näytti vahvuutensa seurana, olihan meillä joukkue nyt MYÖS naisissa, upeeta mahtavaa. Taistelutahtoa ja kovia osumia otettiin naisissa. Kaksi on nyt saikulla kisojen jälkeen. Kovaa taistelua ja venymistä vaikka nyt ei vielä mitalia tullutkaan. Naisten joukkueessa ottelivat Enisa Balakthanova, Miia Heikkinen, Saara Neuvonen, Ronja Miekkalehto Lahden lahja lainanainen Ella Lavikainen. Hei ensi vuonna uudestaan gimmat!!!

Miesten puolella tuli yhden joukkueen poisjäänti kun Finndai ei tullut paikalle. Pöytä oli katettu perinteisellä menulla. Stadi vastaan muu Suomi, Meido-Kan vs Chikara. Tunnelmaa ei hallista puuttunut kun alettiin selvittelemään välejä. Meido-Kan oli puolustava mestari, mutta mestaruuden uusiminen ei ollut todellakaan läpihuutojuttu. Sen verran tasan oli paperilla joukkueiden voimasuhteet. Meido-Kan voitti rakkaan vihollisensa Chikaran 3-2 ja kun Tampere ei saanut seurajoukkuetta kasaan tekivät he Judoakatemia joukkueen, joka voitti myös Chikaran 3-2. Näin mestaruus ratkottiin siis Nääsvillen ja Meido-Kanin välillä. Tampere meni 2-0 johtoon ja nyt oli kaikkien meidän loppujen ukkojen venyttävä. Ja äijät teki sen Eetu Heinonen kavensi tilanteen 2-1 ja kukas muu kuin Petsku Sulander venyi jälleen kerran ja leippasi Tampereen jengissä olleen Lainamies Lambackan ipponilla. Nyt oli rakaisun makua ja viimeisessä matsissa Marde sitoi Laamasen ja mestaruus oli toistamiseen meidän. Vähän saattoi verenpaineet olla tapissa näissä matseissa allekirjoittaneella, mutta mitä väliä. Sitä varten on lääkkeitä. Aivan mahtavaa. Erityiskiitos myös Nummelan Tommi Valtoselle, joka tuli paikkaamaan meidän alle 66 kg sarjaa ja oli ohjeineen ja neuvoineen kultaakin kalliimpi. Kiitos.

Miesten joukkueessa ottelivat Tommi Valtonen, Khirchla Khirchilashvili, Robin Pajunen, Aku Laakkonen, Eetu Heinonen, Petteri Sulander ja Martti Puumalainen. Tulipahan pyyhittyä pölyt palkintokannusta ja käytiin näyttämässä se muulle Suomelle, miltä se näyttää. Poika on palannut kotiin niinkuin jossain lajissa lauletaan. Kiitos ja kumarrus koko jengille, Orimattilan väelle ja meidän sponssoreille AxFlowlle ja Niemi Oy:lle. Tästä on ilmeisesti hyvä jatkaa. 11 SM mitalia!!

Esa Korkia-aho